Jos saisit jälkikäteen perua yhden tapahtuman elämästäsi. Mikä se olisi?
Kommentit (121)
Kun minut kastettiin 8-vuotiaana mormonikirkon jäseneksi. En osannut vielä ees lukea, joten minulla ei voinut olla mitään käsitystä siitä, että juuri se olisi oikea kirkko.
Minua on kuitenkin syyllistetty luopioksi. koska jätin kirkon, kun alaiksenä olin altis painostamiselle eikä muia vaihtoehtja todellisuudessa annettu.
En olisi kuunnellut toisten (mukaan lukien omat, hyvää tarkoittavat vanhemmat) mielipiteitä/neuvoja, vaan olisin luottanut sisäiseen ääneeni.
Minulla oli sovittu työpaikka Lontoossa, mutta iski nössöys ja jäin töihin Espooseen, paikkaan, jota olen inhonnut ensinäkemältä.
En menisi tanssilattialle sinä perjantaina kun joku 130kg nainen vei varoittamatta ensisuudelmani tunkemalla kielensä kurkkuuni.
Pitänee pakitella niin pitkälle, että yhden tapahtuman perumisella saa samalla perutuksi kaikki sen jälkeen tapahtuneet ikävyydet.
Äkkiseltään sanon, että peruisin sen ekan kännäilyn seiskaluokan vappuna. Tuon jälkeen kaikki alkoi mennä enemmän kuin riittävästi pieleen vaikka ei elämä nyt sitä ennenkään mitään ruusuilla tanssimista ollut.
Hirveästi en tuota aikaa enkä ylipäätään elämääni ja saati menneisyyttäni viitsi edes ajatella. Vituiksi meni kautta linjan ja täysin toisenlaistakin olisi voinut olla. Sitä en varsinkaan viitsi ajatella.
Kerran äänestin Vihreätä ehdokasta kunnallisvaaleissa.