Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).

Voitko osoittaa Suomesta yhdenkin aarniometsän, joka ei olisi kuusikkoa? Vai tarkoittaako "koskematon metsä" sinulle sukusi metsälänttiä, joka on hakattu viimeksi isoisäsi nuoruudessa?

Sä et taida kauheasti vierailla luonnonsuojelualueilla? Kiirettä pitää sellukonttorilla?

Nyt jos rupeaa lämpenemään, niin kannattaisiko istuttaa tammimetsä? Vai olisiko parempi varautua pahaan ja istuttaa pihlajaa?

Siitä saa hyvät säleet kärrynpyöriin.

Havuraja tulee nousemaan pohjoisemmaksi.

Kuusikin on hyvä sellupuu. Kestää 60 vuotta kasvaa täyteen mittaan. Eucalyptys on paljon nopeampi (15v). Mutta mutta sellukuitu on huonompilaatuisempaa.

Nykyiset metsäkoneet on parempia kuin vanhat. Ne ei enää tee niin paljon pahaa ja pystyvät toimimaan melko pienessä tilassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsän uudistumiselle avohakkuu on paras keino.

Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta. Sekametsä on vain hetkellinen, prosessi jossa kuusikko on valtaamassa elintilan lehtipuilta. Synkkä ja valoton kuusikko vie elintilan lopulta myös omilta lapsosiltaan, kuusen taimi ei pysty itämään valottomassa maassa. Myös kuusen omat alaokdat kuolevat valon puutteeseen.

Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen aukkohakkaa metsän ja antaa luonnon monimuotoisuuden uudistumiselle uuden mahdollisuuden. Lehtipuidenkin siemenet saa taas valoa ja voivat itää.

Semmoinen aivop*etu.

Sehän riippuu ihan maaperän ominaisuuksista (kosteus, maajaji, ravinteet) että minkälainen puusto kasvaa. Ja kostealle, rehevälle kuusivaltaiselle metsälle avohakkuu ei ole luontainen uudistumistapa. Kuusikoissa pienaukkodynamiikka on huomattavasti luonteenomaisempi ja metsäpaloja tällaisilla alueilla on vain 200-1000v välein. Suomen vaaraantuneet lajit ovat suurimmaksi osaksi vanhojen metsien lajeja, joilla ei nuorten metsien ja hakkuualojen keskellä ole enää elintilaa.

Pienaukkodynamiikka.

Eikös se tarkoita sitä että silloin  metsään hakataan aukko --suuri tai pieni, mutta ihminen sen aukon hakkaa.

Eli silloin metsään hakataan aukko, joten valo pääsee  maahan saakka ja uudet kasvilajit ja hyönteislajit  saavat valoa ja elintilaa. 

ja metsän monimuotoisuus on suuremoi kuin luonnontilaisilla aarniometsillä.

Vierailija kirjoitti:

Havuraja tulee nousemaan pohjoisemmaksi.

Kuusikin on hyvä sellupuu. Kestää 60 vuotta kasvaa täyteen mittaan. Eucalyptys on paljon nopeampi (15v). Mutta mutta sellukuitu on huonompilaatuisempaa.

Vaikka kuusi nykyään hakataan 60-vuotiaana ei se silloin ole vielä  ´kasvanut täyteen mittaan´ vaan on vielä keskenkasvuinen. Ennen hakattiin vasta 80 - 120 vuotiaana, ja niin pitäisi nykyisinkin tehdä.

Kartongintuotanto on Suomessa lisääntynyt. Johtuuko se tämän maan puiden kuidunlaadusta?

Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?

Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen,  koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.

Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.

Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.

Kuinka monta naismetsuria tai -hakkuukoneenkuljettajaa täältä löytyy?

Kuusi valtaa hitaasti kaikki metsät Suomessa jos luonto saa yksin päättää

https://www.tampere.fi/ytoteto/ymtikeskus/luontopolku/kuusi.htm

Ihmisen istuttamista taimista 60 prosenttia on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin 10 prosenttia istutusalasta.

Ilmeisesti kuusesta saa paremman hinnan, ja se selviää monenlaisessa maastossa

Aika moni meistä asuu maalla tai on sieltä kotoisin. Metsän kanssa on eletty. Siellä on marjastettu, sienestetty, metsästetty jne.

Siellä on harvennettu metsää polttopuiksi. Niiksi on valittu metsänhoidon takia huonot tai varjostavat puut. Tuulenkaatamatkin on polttopuina. Kaikkia niitä ei aina pystytä myymään ajoissa ja voivat olla kantomittojen ulkopuolella.

Metsä on elanto ja varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Kunnes tulee raivausmies ja raivaa kaikki muut puut pois paitsi kuusen ja jos sinne jokunen mänty tai koivu jää niin hirvet syö ne joten se siitä monimuotoisuudesta. Täälläpäin normi rytmi. Vaikka sinne jättäisi kunnolla koivuja ja mäntyjä niin hirville ei voi mitään koska metsästäjien lihat.

Metsästäjät kyllä harventaisi hirvikantaa, mutta ei saa lupia

Kuusessa on se ongelma, että se kaatuu helposti tuulessa ja myrskyssä. Sillä on pintajuuret.

Mänty kestää myrskyt tolppajuurineen, jos ei ole laho.

Kaupunkilaiset ei-maanviljelijät on suurin metsänomistajakunta ja he hakkauttavat metsiään noin 15v välein. Yleensä silloin ostetaan kaksio ja metsästä saa käsirahan.

Olen hakkuuttanut metsiini kymmeniä aukkohakkuita vuosien saatossa. Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin aukkoihin metsänhoitoyhdistys on pakottanut istuttamaan kuusentaimet. 

Että se siitä monimuotoisuudesta..

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta naismetsuria tai -hakkuukoneenkuljettajaa täältä löytyy?

Minä olen.

N28

Vierailija kirjoitti:

lisää aukkohakkuuta suomen maisemaan kirjoitti:

Jos Suomessa on vanha metsä, se on synkkä va valoton kuusikko joka ei suinkaan ole ns monimuotoinen vaan erittäin yksimuotoinen. Siellä elää vain se vanha kuusi.

Kuusi elää 300 vuotiaaksi. Koivu vain 100 vuotiaaksi..

Ei pohjoisessa Suomessa taida elää muita vanhoja puita kuin kuusia, vaikka luontoa kuinka suojeltaisiin.

Aukkohakkuu parasta monimuotoisuuden kannalta. Ja jätetään osa puista maahan lahoamaan, niin on sen lajin hyönteisille ravintoa.

Vaikka en hakkuita sinänsä vastustakaan, on jotenkin irvokasta ajatella että metsät (joita on kuitenkin ollut olemassa satoja miljoonia vuosia ennen ihmistä) jotenkin kaipaisivat ihmisten hakkuita pärjätäkseen. Ihmiselle puupelto voi olla jonkinlainen ideaalitila, se ei tarkoita sitä että se olisi sitä luonnolle. Se että meillä on melkein kaikki metsät täynnä pelkästään harvaan kasvavia nuoria puita ei ole millään tavalla luonnollinen tila, vaikka asiaa yrittäisi miten sellaiseksi markkinoida.

Selvitysten mukaan tuo ei ole mikään tavallinen tilanne (harvaan kasvavat nuoret puut), joten mistä keksit moisen?

Vierailija kirjoitti:

Olen hakkuuttanut metsiini kymmeniä aukkohakkuita vuosien saatossa. Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkiin aukkoihin metsänhoitoyhdistys on pakottanut istuttamaan kuusentaimet. 

Että se siitä monimuotoisuudesta..

Metsänhoitoyhdistys ei pakota yhtään mitään, Metsäkeskus jalaki vaativat istutuksen.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta naismetsuria tai -hakkuukoneenkuljettajaa täältä löytyy?

Minä näin kerran nuoren naisen metsäkoneen ratissa. Sillä oli pitkät ja vaaleat letit. Se osasi kyllä hommansa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä aloituksella on enemmän ala- kuin yläpeukkuja? Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaisetko alapeukuttavat?

Minä pidän jänisten, hirvien, vattumatojen,  koppeloiden ja monien muiden sellaisten otusten puolta, jotka viihtyvät parhaiten aukoissa ja taimikoissa, joissa on ruokaa ja/tai peto ei pääse yllättämään.

Totta on, että aukot ovat osa luonnon monimuotoisuutta, eikä ne aukot kovin pitkiä aikoja aukeita ole. Enää ei tule sellaisia metsäpaloja eikä myrskytuhoja, jotka saisivat aikaan kunnon aukkoja, alkavat valoa vaativat kasvit ja aukoissa ja taimikoissa viihtyvät eläimet olla hätää kärsimässä.

Tiedoksi 11:lle , että kyllä täällä pohjoisessa on paljon muita vanhoja puita kuin kuusia. Ei ne ikikuusikot enää hiiltä sido, kun eivät kasva, mutta toista se on männyntaimikot. Vielä niitä honkia humisee täälläkin. Joskus täällä koivuja tuhottiin oikein urakalla, mutta juuri silloin tavattiin ennennäkemättömän suuria teeriparvia. Ne hyötyivät jollakin tavalla kituvista koivuista.

juuri niin. Luonnosta vieraantuneet helsinkiläiset cityvihreät "luonnonsuojelijanuoret" alapeukuttavat. Heidän mielestään kaikki metsän hyötykäyttö ihmisen hyväksi pitää lailla kieltää, eikä metsänomistaja saisi kaataa puitaan. Hassua muuten, että puu-kasvia ei saisi kaataa, mutta sen sijaan vegaanit surutta tappavat ja ahnehtivat suuhunsa monta muuta kasvia. Onko kyse kasveihin kohdistuvasta ikä-rasismista vai mistä?