Lue keskustelun säännöt.
Mistä hyvät talvikengät vegaanille?
27.12.2016 |
Myydäänkö sellaisia edes? Ollakseen hyvät tulisi kenkien pohjan olla pitävä (estää liukastumista ja soveltua jäiselle tielle!), mukavat jalassa ja tyylikkäät. Etsinnässä siis nilkkurimalliset kengät pakkaskeleille. Kaikki tyylikkäät ja hyvät kengät jotka olen löytänyt ovat nahkaisia.. :(
Kommentit (41)
Muovikengät ne vasta maapallon tuhoaakin hyi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nahkaahan ne ei voi olla. Joten kumisaappaat tai tuohivirsut. Tosin kärsii se koivu siitä skalpeerauksesta.
Voi nyyh taas tätä ihmisten naurettavuutta. Te varmaan talsitte nahkakengissä vuoden ympäri? Kai esimerkiksi lenkkikenkännekin on nahkaiset? Koska siis pakkohan keinokuitukenkien on oltava helvetistä, kun talvikenkien on pakko olla nahkaiset. Ei se nahkakaan mikään ekotuote ole, käsittelyaineet rasittavat myös ympäristöä. Sen eläimen kasvattamisesta puhumattakaan.
Huopikkaat? siinä eläin kai vaan keritään, ei tapeta. Onkohan muuten keinomokkaiset kengät karvavuorilla miten lämpimät, onko kokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko käytetty nahka ok? Monilla kirppareilla nimittäin on nahkaisia talvikenkiä.
Tampereelta löytyy vegaaneihin kenkiin erikoistunut myymälä ja verkkokauppakin löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstiilitäti kirjoitti:
Nahka on paljon ekologisempi vaihtoehto, kuin erilaiset kuitukengät. Jos te vegaanit näkisitte, mistä kaikista materiaaleista kengät valmistetaan ja paljonko niiden valmistus tuottaa hiilidioksiidipäästöjä ja muuta maatumatonta jätettä, niin vaihtaisitte nahkakenkiin. Mä en ole tekstiilialan ammattilaisena ole koskaan ymmärtänyt, miksi nämä aateihmiset tuhoavat valinnoillaan luontoa ja perustelevat ne marginaalisilla argumenteilla. Pitäisi nähdä kokonaisuus. Vesistöön pääsee hirmuinen määrä maatumatonta muovista mikrokuitua, jotka tukkivat ajan kuluessa kalojen kiduksien tiehyet. Kaikki missä käytetään mikrorakeita, kuten valkaisevat hammastahnat, kuorintavoiteet ym. kosmetiikka on meren eläville tuhoksi. Lisäksi antibiootit, hormonaliset ehkäisy tai mikä tahansa muu lääkeaine, joka virtsan mukana kulkeutuu vesistöön, pitäisi kieltää.
Suomessa kasvisten kasvatus on ekologisesti yhtä tyhjän kanssa kaiken sen puhtaan veden tuhlauksen ja lämpöenergian kulutuksen jälkeen. Mitään muuta hyvää ei tehdä, kuin ostetaan puhdas mieli. Sillä vegaanisuudella ei todellakaan mitään paranneta. Eläinperäinen proteiinin saanti on aivojen kehitykselle elintärkeä ja ilman eläintä sitä ei saa mistään. Mitkään soijaproteiinit tai muut kasviproteiinit eivät sisällä näitä aivoille tärkeitä ainesosia.
Jos te oikeasti haluatte auttaa eläimiä, niin aloittakaa siitä missä elinympäristössä ne elää, mitä kemikaalipaskaa niille syötetään ja millä veteen liukenevilla lääkkeillä niitä lääkitään. Tuotantoeläimen paras ystävä on kuolema ja siitä saatu hyöty esim. nahassa ja luissa on tälle yhteiskunnalle parempi vaihtoehto, kuin muovijätteen tuottaminen. Ekologiseen kiertokulkuun kuuluu eläinten kuolema. Me ihmiset vain ollaan tehty siitä bisnes. Tämä bisnes toki pitäisi yltää joskus myös joihinkin ihmisiin, sellaista saastaa joskus pukkaa tulemaan politiikan ja rikollisuuden markkinoille... No mutta siitä voi joku muu tehdä uuden viestiketjun.
Eläimen kasvattaminen nielee huomattavasti enemmän resursseja kuin vaikkapa ananaksen kasvattaminen ja kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa. Joten jos lihakiihkoilija vaivautuisi perehtymään faktoihin, hän voisi ehkä huomata, että esimerkiksi PinaTex-kengät ovat kaikilla mahdollisilla tavoilla monin verroin ekologisemmat kuin nahkakengät.
Mutta lihaanin raivoisaa ideologiaahan eivät tunnetusti mitkään tosiasiat läpäise.
Kaikki vegaanit eivät ole korkeasta sosiaalisesta asemasta. Olen ollut köyhä ikäni, ja siitä huolimatta olen vegaani. Ette te muut vaihda uskontoanne, jos verotulonne tippuvat tietyn rajan alapuolelle. Sama on veganismin kanssa. Voi miettiä, onko kyseessä ruokavalio vai uskonto. Perusteet ja toteutustapa ovat yksilöllisiä.
Tänä talvena vegaanikenkiä on tullut muutama malli myös perinteiselle kotimaiselle kenkävalmistajalle (Pomar). Kannattaa huomioida, että etelän maissa valmistetut kengät (tai ainakaan niiden pohjat) eivät aina sovellu pohjoisiin oloihin. Voivat olla liukkaat ja jopa haljeta pakkasessa. Itse en ole ollut kauhean tyytyväinen Helunan kenkiin, en ole löytänyt hyvää mallia. Oma moraalini sallii ostaa käytetyt nahkakengät, uusina en osta.
Ja te arvostelijat: pari kymmentä vuotta sitten suhtautuminen kasvissyöntiin oli todella nihkeää. Nykyään marketit ovat pullollaan vegaanituotteita. Ihan perinteiset sekaruuansyöjät hyväksyvät ne lautaselleen. Te kitkerät arvostelijat, te niitä fossiileja olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan mitään keinoainetta, koska raakaöljystä valmistetut muovit kuten goretex saastuttavat hirveästi. Paljon enemmän keinoaineista vahinkoa ympäristölle ja elämille kuin muuten polttouuniin menevistä ylimääräisistä lehmän vuodista.
Puukengät ovat hyvät. Niitä saa myös talviversioina, eli soijavuorattuina lämpöä antamaan. Puusaappaita suosittelen myös. Ovat ehkä alussa hankalat kun nilkat eivät pääse taittumaan luonnollisesti. Kyllä se siitä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veistele puusta hienot klopit itsellesi. Ne voi vaikka myös maalata ja lakata hienoksi, mutta muista tehdä maalit itse esim. punajuuresta!
Paljaan jaloin vaan. Omat "nahkakengät" on hyvät säällä kuin säällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.
Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %. Muiden sivutuotteiden (luut, sisäelimet ja niin edelleen) yhteenlaskettu rahallinen arvo on noin 20 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa. Noin kolmannes eksoottisten eläinlajien nahoista on peräisin uhanalaisista eläimistä.
Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.
Nahkatuotteet ovat periaatteessa biologisesti hajoavia, mutta parkitsemisaineen päätehtävänä on kollageenisäikeiden stabiloiminen niiden biologisen hajoamisen ehkäisemiseksi. Keinonahkatuotteet eivät aina ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa tilanne on toivottavasti aina niin. Esimekiksi USA:ssa on myynnissä kenkiä, joiden raaka- aineena on käytetty kierrätettyjä muovipulloja ja autonrenkaita. Kenkiä voi valmistaa myös kasvikuidusta."
http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot
Olisiko kuitenkaan kovin suuri synti ostaa laadukkaat nahkakengät käytettynä? Niihin voi laitattaa suutarilla tarpeen mukaan uudet pohjat, vuoret, ja myös nahkaa voi paikata. Näin kengät saisi kestämään jopa vuosikymmeniä sen sijaan, että joka toinen vuosi ostaa uudet keinonahkakengät, kun entiset halkeilivat pakkasella pilalle. Tekstiilikenkiä taas usein pitää suihkutella suojasuihkeilla kosteutta hylkiviksi, joten eivät nekään välttämättä ole ympäristölle hyväksi.
Olen löytänyt tosi kauniita nilkkureita, jotka eivät ole eläimestä Klingelin postimyynnistä. Klingelillä on viittä eri lestin leveyttä ja myös varren leveyden voi valita.
Kauniita värejä ja lämpimiä. Ja pohjat ovat kunnolla uritetut !
Nahkakengät ovat usein vielä niin painaviakin ja kolhoja etten minä ainakaan jaksa pitää.
Täällä Etelä-Suomessa on loskaista, joten kengät on,kiva pesaista joskus koneessa.
Kalliossa on muistaakseni myymälä, joka myy vegekenkiä ja -laukkuja.
Kysy Animaliasta.
Palmrothin kengät on käsittääkseni tekonahkaa ja synteettisiä materiaaleja, vedenpitäviä ja lämpimiä ja yleensä varsin tyylikkäitäkin. Sitten on erilaiset ulkoilukenkätyyppiset gore-tex-kalvokengät, jotka on tekstiilipohjaisia. Kuomat joku jo mainitsikin, ja heillä on erilaisia malleja. Nämä nyt ainakin tuli mieleen.